Mitä Työturvallisuuslaki vaatii psykososiaalisesta kuormituksesta?

Työturvallisuuslaki (738/2002) 25 § velvoittaa työnantajan selvittämään ja arvioimaan haitallisen työkuormituksen aiheuttamat riskit. Jos työ aiheuttaa haittaa työntekijän terveydelle, työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin.

Koskeko velvoite kaikkia työnantajia?

Kyllä. Työturvallisuuslaki (738/2002) koskee kaikkia työnantajia toimiala- tai kokoriippumatta. Pienille yrityksille dokumentoinnin laajuus voi olla suppeampi, mutta riskiarviointi on pakollinen kaikille.

Mitä on häirintä Työturvallisuuslain 28 § mukaan?

TTurvL 28 § velvoittaa työnantajan puuttumaan epäasialliseen kohteluun tai häirintään heti, kun siitä tulee tietoinen. Laki ei edellytä, että häirintä on toistuvaa — yksittäinenkin tapaus riittää velvoittamaan työnantajan toimenpiteisiin.

Kuinka usein riskiarviointi pitää päivittää?

Työturvallisuuslaki (738/2002) 10 § edellyttää, että työn vaarat selvitetään ja arvioidaan järjestelmällisesti. Riskiarviointi on päivitettävä merkittävien muutosten yhteydessä ja säännöllisesti — vuosittainen päivitys on hyvä käytäntö.

Voiko riskiarvioinnin tehdä ilman ulkopuolista asiantuntijaa?

Kyllä. Laki ei edellytä ulkopuolista konsulttia. Työnantaja voi tehdä arvioinnin itse yhdessä henkilöstön ja työsuojeluvaltuutetun kanssa. Rakenteellinen malli auttaa varmistamaan, että kaikki psykososiaaliset riskitekijät tulevat katetuksi.

Psykososiaalinen kuormitus työssä — työnantajan velvollisuudet 2026

Hanna Lehtinen · Työhyvinvointipäällikkö, Helsinki · 16. maaliskuuta 2026

Eräs teknologiayritys Espoossa sai aluehallintoviraston tarkastuksessa huomautuksen vuonna 2025: heillä oli kattava fyysinen turvallisuussuunnitelma, mutta psykososiaalinen riskiarviointi puuttui kokonaan. Johto oli hämmentynyt — "meillähän on hyvä ilmapiiri." Hyvä ilmapiiri ei korvaa dokumentoitua riskiarviointia.

Työturvallisuuslaki (738/2002) on ollut voimassa jo pitkään, mutta sen 25 §:n vaatimus haitallisen psyykkisen kuormituksen arvioinnista jää edelleen usein paperille. Aluehallintoviraston tilastojen mukaan psykososiaaliset riskit ovat yksi yleisimmistä tarkastushuomioiden aiheista 2024–2026.

Puuttuuko psykososiaalinen riskiarviointi?

Riskiarvioinnin pohja kattaa Työturvallisuuslain §§ 10, 25 ja 28 vaatimukset — haitallinen kuormitus, häirintä ja epäasiallinen kohtelu dokumentoituina.

Lataa pohja →

Lainsäädäntö

Mitä laki vaatii työnantajalta?

Työturvallisuuslaki (738/2002) asettaa kolme keskeistä velvoitetta psykososiaalisen kuormituksen osalta:

Pykälä	Velvoite
10 §	Työn vaarat on selvitettävä ja arvioitava järjestelmällisesti. Psykososiaaliset riskit on sisällytettävä riskiarviointiin.
25 §	Jos työ aiheuttaa haittaa tai vaaraa terveydelle haitallisen psyykkisen kuormituksen vuoksi, työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin.
28 §	Työnantajan on puututtava epäasialliseen kohteluun tai häirintään heti, kun siitä tulee tietoinen.

Käytännössä tämä tarkoittaa: riskiarviointi on tehtävä, se on dokumentoitava ja havaittuihin riskeihin on reagoitava. Pelkkä hyvän ilmapiirin toteaminen ei riitä.

Kuormitustekijät

Psykososiaalisen kuormituksen kolme kategoriaa

Työsuojeluhallinnon ohjeistus jakaa psykososiaaliset kuormitustekijät kolmeen pääkategoriaan. Jokainen tulee arvioida riskiarviointiprosessissa:

Kategoria	Esimerkkejä	Toimenpide
Työn vaatimukset	Aikapaine, liiallinen työmäärä, epäselvät tavoitteet, jatkuva keskeytyminen	Työmäärän tasaus, realistiset aikataulut, selkeät prioriteetit
Työn hallinta	Vähäinen päätöksentekomahdollisuus, osaamisen alikäyttö, epäselvät roolit	Osallistaminen, osaamisen kehittäminen, rooliselkeys
Sosiaaliset tekijät	Häirintä, epäasiallinen kohtelu (§ 28), huono yhteishenki, eristäytyminen etätyössä	Selkeä ilmoituskanava, esimiesvalmennus, hybridityön pelisäännöt

"Psykososiaalinen riskiarviointi ei tarkoita kyselytutkimusta — se tarkoittaa systemaattista analyysia, josta jää dokumentti."

Dokumentointi

Mitä aluehallintovirasto tarkastaa?

Aluehallintoviraston psykososiaalisen kuormituksen tarkastuksessa katsotaan tyypillisesti seuraavat asiakirjat:

Asiakirja	Sisältö	Peruste
Riskiarviointi (psykososiaalinen)	Tunnistetut kuormitustekijät, arvioitu riski, toimenpiteet	TTurvL 10 §
Toimenpidesuunnitelma	Mitä tehdään, kuka vastaa, milloin	TTurvL 10 §
Häirintää koskeva menettelytapa	Miten häirintäilmoitus tehdään ja käsitellään	TTurvL 28 §
Toteutuneet toimenpiteet (loki)	Merkinnät tehdyistä toimista ja niiden vaikutuksista	TTurvL 10 §

Usein kysytyt kysymykset

Pitääkö riskiarviointi tehdä uudelleen etätyöhön siirtymisen jälkeen?

Kyllä. TTurvL 10 § edellyttää riskiarvioinnin päivittämistä merkittävien muutosten yhteydessä. Etätyö tuo mukanaan uusia kuormitustekijöitä (eristäytyminen, epäselvät rajat työ- ja vapaa-ajan välillä), jotka on arvioitava erikseen.

Onko työsuojeluvaltuutettu osallistuttava riskiarviointiin?

Kyllä. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007) ja työsuojelun valvontalaki edellyttävät, että henkilöstö — ja erityisesti työsuojeluvaltuutettu — osallistuu riskiarviointiin. Valtuutetun osallistuminen myös vahvistaa dokumentin uskottavuutta tarkastuksessa.

Mikä on ero haitallisen kuormituksen ja burn outin välillä?

Haitallinen psyykkinen kuormitus on TTurvL 25 §:n mukainen riskitekijä, jonka työnantajan on arvioitava ja hallittava. Burn out on lääketieteellinen diagnoosi, joka voi seurata pitkittyneestä kuormituksesta. Työnantajan vastuu syntyy jo kuormitustekijöiden tunnistamisvaiheessa — ei vasta sairauslomalla.

Mitä seuraa, jos dokumentaatio puuttuu?

Aluehallintovirasto voi antaa kehotuksen tai määräyksen korjata puutteet. Toistuvat tai vakavat laiminlyönnit voivat johtaa uhkasakon asettamiseen. Lisäksi, jos työntekijä sairastuu psykososiaalisen kuormituksen seurauksena, dokumentaation puute heikentää työnantajan asemaa mahdollisessa vahingonkorvausvaateessa.

Artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa oikeudellista tai ammatillista neuvontaa. Ota yhteyttä aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueeseen tai pätevään asiantuntijaan oman tilanteesi arvioimiseksi.

Lähteet: Työturvallisuuslaki (738/2002) §§ 10, 25, 28 · Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007) · Työsuojeluhallinto, ohje psykososiaalisesta kuormituksesta (2024) · tyosuojelu.fi · finlex.fi

Epäselvät roolit ovat yksi yleisimmistä psykososiaalisista riskitekijöistä

Osaamismatriisi auttaa dokumentoimaan, kuka osaa mitä ja kenellä on vastuu mistäkin — suora vastaus TTurvL 25 §:n vaatimukseen roolien selkeydestä.

Lataa pohja →