Työaikalaki 2026 — ylityökorvaus, lepoajat ja työaikaseuranta
Marraskuussa tuli sähköpostiviesti: palkkasihteeri kysyi, onko ylityökorvaus laskettava 50 % jo ensimmäisestä ylityötunnista vai vasta kolmannesta. Hän oli lukenut sekä vanhan työaikalain (605/1996) että uuden (872/2019) ohjeita, eikä saanut selvyyttä. Vastaus: uusi laki tuli voimaan 1.1.2020 — vanha laki ei enää päde, ja korvaussääntö on nyt selkeästi porrastettu.
Työaikalaki (872/2019) uudistettiin perusteellisesti. Ylityökorvauksen porrastus, suostumusvaatimus ja jaksotyön säännöt muuttuivat. Tässä artikkelissa käyn läpi ne neljä asiaa, jotka aiheuttavat eniten kysymyksiä palkkahallinnossa ja vuorosuunnittelussa.
Vuorolista epäselvä tai tuntikirjanpito hajallaan? Selkeä Excel-pohja tunninseurannalle helpottaa sekä palkan laskentaa että lakisääteistä dokumentaatiota.
Lataa tuntikirjanpito →Työaikalain soveltamisala ja säännöllinen työaika
Työaikalaki (872/2019) koskee lähes kaikkia palkansaajia. Lain ulkopuolelle jäävät käytännössä vain johtavassa asemassa olevat henkilöt, jotka itse päättävät omasta työajastaan, sekä kotitaloustyöntekijät. Epäselvissä tilanteissa laki soveltuu — todistustaakka poikkeuksesta on työnantajalla.
Säännöllinen työaika (5 §): Enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Tasoittumisjakson avulla voidaan sopia, että säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään 52 viikon tasoittumisjakson aikana. Yksittäisinä viikkoina voidaan tehdä enemmän, mutta jakson päättyessä ylimenevät tunnit maksetaan ylityökorvauksella.
| Käsite | Sisältö |
|---|---|
| Säännöllinen työaika | Enintään 8h/vrk ja 40h/vko (tai tasoittumisjakson ka. 40h/vko) |
| Lisätyö | Osa-aikatyöntekijän työ, joka ylittää työsopimuksen mukaisen ajan mutta ei vielä 8h/vrk tai 40h/vko |
| Vuorokautinen ylityö | Työ, joka ylittää 8 tuntia vuorokaudessa (tai tasoitetun vuorokohtaisen rajan) |
| Viikoittainen ylityö | Työ, joka ylittää 40 tuntia viikossa ilman, että se on vuorokautista ylityötä |
| Jaksotyö | Erityinen järjestely tietyille toimialoille — ei kiinteää päivittäistä/viikoittaista rajaa |
Lepoajat — päivittäinen ja viikoittainen
Lepoaikasäännökset ovat absoluuttisia minimejä. Niistä voidaan poiketa vain työehtosopimuksella ja silloinkin korvaava lepoaika on annettava.
Päivittäinen lepoaika (17 §): Palkansaajalle on annettava jokaisen 24 tunnin aikana vähintään 11 tuntia yhtäjaksoista lepoa. Käytännössä: jos vuoro päättyy tiistaina klo 22:00, seuraava vuoro ei voi alkaa aiemmin kuin keskiviikkona klo 09:00. Kahdeksan tunnin väli ei riitä — se on tyypillinen virhe vuorolistoissa.
Viikoittainen vapaa-aika (18 §): Palkansaajalla on oikeus vähintään 35 tunnin yhtäjaksoiseen vapaaseen viikossa, mieluiten sunnuntaina. Vapaata voidaan siirtää tasoittumisjakson puitteissa, mutta se on aina annettava — ei voida korvata rahalla.
Jos vuorokauden työaika on yli kuusi tuntia, palkansaajalla on oikeus saada asianmukainen tauko, jonka aikana hän voi halutessaan poistua työpaikaltaan. Taukoa ei lasketa työaikaan, jos se on vapaa. Laki ei määrää tauon pituutta, mutta useimmissa TES:issä se on 30 minuuttia.
Ylityö ja sen korvaaminen
Ylityö edellyttää aina työntekijän suostumusta kutakin kertaa varten erikseen. Suostumusta ei voi antaa työsopimuksessa yleisesti etukäteen. Tämä tarkoittaa, että työnantaja ei voi työsopimuksella velvoittaa tekemään ylityötä ilman erillistä pyyntöä ja suostumusta joka kerralla. Poikkeuksena on hätätilanne, jossa lyhytaikaiseen ylityöhön on oikeus ilman suostumustakin.
Vuosittainen ylityöraja on 138 tuntia neljännesvuodessa ja 250 tuntia kalenterivuodessa. Työnantaja voi sopia luottamusmiehen kanssa lisäylityöstä enintään 80 tuntia vuodessa, tai hakea AVI:lta lupaa poikkeukselliseen tilanteeseen.
| Ylityön tyyppi | Korotus | Tai vapaa-aikana |
|---|---|---|
| Vuorokautinen ylityö, 1.–2. tunti | +50 % | 1,5× vapaa per tunti |
| Vuorokautinen ylityö, 3. tunti eteenpäin | +100 % | 2× vapaa per tunti |
| Viikoittainen ylityö (ei vuorokautinen) | +50 % | 1,5× vapaa per tunti |
| Lisätyö (osa-aikainen) | +0 % (peruskorvaus) | 1× vapaa per tunti |
Käytännön esimerkki: Kaisa tekee toimistossa normaalin 8h päivän ja jää sen jälkeen 3 tuntia ylitöihin. Hänen tuntipalkkanaan on 18 €.
- Tunnit 1–2: 18 € × 1,5 × 2 = 54,00 €
- Tunti 3: 18 € × 2,0 × 1 = 36,00 €
- Yhteensä ylityökorvausta: 90,00 € (ilman ylityötä sama työ olisi tuonut 54 €)
Vaihtoehtoisesti voidaan sopia vapaa-ajasta: 2 ensimmäistä tuntia tuovat 3h vapaan (2 × 1,5), kolmas tunti 2h vapaan (1 × 2). Yhteensä 5 tunnin vapaa-aika — työnantajan ja työntekijän on sovittava vapaan ajankohta erikseen.
Jaksotyö — poikkeukset normaalista
Jaksotyö on erityinen työaikajärjestely, jota voidaan käyttää toimialoilla, joilla jatkuva toiminta tai työn luonne edellyttää sitä. Tyypillisiä esimerkkejä: sairaala- ja hoivatyö, majoitus- ja ravitsemisala, vartiointityö ja poliisi.
Jaksotyössä ei sovelleta kiinteää 8h/vrk tai 40h/vko -rajaa. Sen sijaan:
- 3 viikon jakso: Enintään 120 tuntia säännöllistä työaikaa
- 2 viikon jakso: Enintään 80 tuntia
Ylityöksi lasketaan jaksotyössä 120 tai 80 tunnin ylittävät tunnit. Päivittäistä tai viikoittaista ylityötä ei lasketa erikseen — vain jakson kokonaisraja ratkaisee.
Jaksotyötä voi soveltaa vain niillä toimialoilla, joissa se on lain tai TES:n perusteella sallittua. Esimerkiksi normaali toimistotyö tai kaupan alan perustoiminnot eivät oikeuta jaksotyöhön. Väärä soveltaminen johtaa siihen, että ylityötunteja on laskematta ja korvaamatta.
Jaksotyössä vuorokautinen lepoaika on vähintään 9 tuntia (normaali on 11h). Tätä ei voi alittaa edes kiiretilanteessa. Viikoittainen 35h vapaa pätee myös jaksotyössä, mutta se voidaan siirtää tasoittumisjakson sisällä.
Jos tasoitumisjärjestelmä on käytössä, jakson päättyessä ylimenevät tunnit on laskettava ja korvattava. Työnantaja ei voi jättää ylitunteja "roikkumaan" seuraavalle jaksolle ilman sopimusta.
Jukka Salminen, Henkilöstöasiantuntija, Helsinki · huhtikuu 2026
Tekeekö henkilöstönne ylitöitä? Selkeä tuntikirjanpito Excelissä helpottaa ylityötuntien seurantaa, korvausten laskentaa ja dokumentointia työnantajan velvollisuuksien täyttämiseksi.
Lataa tuntikirjanpito →Usein kysyttyä työaikalaista
Mikä on työaikalain mukainen päivittäinen lepoaika?
Vähintään 11 tuntia yhtäjaksoista lepoa jokaisen 24 tunnin jakson aikana (17 §). Jaksotyössä vähimmäislepo on 9 tuntia. Poikkeus vaatii TES-sopimuksen ja korvaavan lepoajan.
Miten ylityökorvaus lasketaan?
Vuorokautisesta ylityöstä: 2 ensimmäistä tuntia +50 %, siitä eteenpäin +100 %. Viikoittaisesta ylityöstä (joka ei ole vuorokautista): +50 %. Voidaan sopia vapaa-aikana: 50 % ylityö = 1,5× vapaa, 100 % ylityö = 2× vapaa (25 §).
Voiko työnantaja velvoittaa tekemään ylityötä?
Ei ilman suostumusta. Ylityö edellyttää aina työntekijän suostumuksen kutakin kertaa varten (24 §). Työsopimukseen kirjattu yleinen suostumus ei ole pätevä. Hätätilanteessa poikkeus on mahdollinen, mutta se on suppea.
Mikä on jaksotyö ja milloin sitä voidaan soveltaa?
Jaksotyö on järjestely, jossa 3 viikon jakso saa sisältää enintään 120 tuntia säännöllistä työaikaa. Sovellettavissa vain tietyillä toimialoilla (sairaalat, hoivatyö, majoitus, vartiointi). Edellyttää lain tai TES:n mukaista oikeutta jaksotyöhön.
Lähteet
- Työaikalaki (872/2019) — erityisesti 5 §, 17 §, 18 §, 19 §, 24 §, 25 §
- Työ- ja elinkeinoministeriö: Työaikalain soveltamisopas (2025)
- Verohallinto: Ylityökorvauksen verotus — ohje työnantajille (2026)
- SAK ja EK: Yhteinen opas jaksotyöstä ja tasoittumisjaksoista (2025)
- Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/88/EY työajasta