Vuosilomalaki — lomapäivien kertyminen ja lomapalkan laskeminen
Palkanlaskijana saan eniten kysymyksiä maaliskuussa, juuri ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä 31. maaliskuuta. Yleisimmät: «Kertynkö 2 vai 2,5 päivää kuukaudessa?» ja «Miksi lomapalkka on eri kuin kuukausipalkka?»
Vuosilomalaki (162/2005) on selkeä, mutta sen kaksi raja-arvoa — 14 työpäivää ja 35 tuntia, sekä yhden vuoden raja 2,5 päivän kertymiselle — aiheuttavat sekaannusta erityisesti osa-aikaisten ja vasta aloittaneiden kohdalla. Tässä artikkelissa käyn nämä kohdat läpi konkreettisilla luvuilla.
Lomakalenteri koko tiimille? Selkeä Excel-pohja näyttää kerralla kuka on lomalla milloin.
Lataa lomakalenteri →Vuosilomalain lähtökohdat
Vuosilomalaki (162/2005) takaa jokaiselle työsuhteessa olevalle oikeuden vuosilomaan. Laki on minimisäännös: työehtosopimukset voivat antaa parempaa suojaa, eivät heikompaa.
Lomanmääräytymisvuosi alkaa aina 1. huhtikuuta ja päättyy 31. maaliskuuta. Tänä aikana kertyneet lomapäivät käytetään seuraavan lomavuoden aikana (1.4.–31.3. seuraavana vuonna). Lomakaudeksi kutsutaan ajanjaksoa 2.5.–30.9., jolloin pääosa lomasta on pidettävä.
| Käsite | Merkitys |
|---|---|
| Lomanmääräytymisvuosi | 1.4.–31.3. — jakso, jonka aikana lomapäivät kertyvät |
| Lomavuosi | 1.4.–31.3. (seuraava) — jakso, jonka aikana loma pidetään |
| Lomakausi | 2.5.–30.9. — päälomajakso, johon 24 päivää kohdistuu |
| Lomanmääräytymiskuukausi | Kuukausi, jolta kertyy lomapäiviä (≥14 työpäivää tai ≥35 h) |
2 vai 2,5 päivää — mikä on ero?
Vuosilomalain 5 §:n mukaan lomapäivien kertyminen riippuu työsuhteen pituudesta:
- Alle 1 vuosi: 2 lomapäivää jokaiselta lomanmääräytymiskuukaudelta → enintään 24 päivää vuodessa
- Vähintään 1 vuosi: 2,5 lomapäivää kuukaudessa → enintään 30 päivää vuodessa
Ratkaiseva päivämäärä on 31. maaliskuuta. Jos työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden tuona päivänä, kertymä on 2,5 päivää koko lomanmääräytymisvuodelta takautuvasti.
Kuukausi on lomanmääräytymiskuukausi, kun siinä on vähintään 14 työpäivää (sopimustyöaikana). Osa-aikaisille, joiden sopimuksessa on alle 14 päivää viikossa, sovelletaan 35 tunnin sääntöä.
Kuukaudet, joissa on alle 14 työpäivää tai alle 35 työtuntia, eivät kerrytä lomapäiviä. Tämä koskee tyypillisesti pitkiä palkattomia poissaoloja, vanhempainvapaan loppuosia ja osa-aikaisia työsopimuksia, joissa tunnit vaihtelevat kuukausittain.
Lomapalkan kaksi laskentamenetelmää
Lomapalkka ei ole sama asia kuin kuukausipalkka. Vuosilomalaki antaa kaksi päämenetelmää, ja oikea menetelmä riippuu työsopimuksen muodosta ja työehtosopimuksesta.
Prosenttimenetelmässä lomapalkka lasketaan prosenttiosuutena lomanmääräytymisvuoden ansioista:
- Alle 1 vuoden työsuhde: 9 % ansioista
- Vähintään 1 vuoden työsuhde: 11,5 % ansioista
Tämä menetelmä soveltuu erityisesti tuntipalkkaisille ja niille, joiden palkka vaihtelee. Kuukausipalkkalaiselle se antaa usein hieman korkeamman lomapalkan kuin päiväpalkkalaskenta, jos vuoden aikana on maksettu erillisiä lisiä tai bonuksia.
Kuukausipalkkalaisille, joiden kuukausipalkka on kiinteä, käytetään usein päiväpalkan laskentaa:
Lomapäivän palkka = Kuukausipalkka ÷ 25 (tai ÷ 30)
Jakaja 25 on yleisin kuukausipalkkalaisille, joilla on enintään 24 lomapäivää. Jakajana 30 käytetään, kun lomapäiviä on 25–30. Tarkka jakaja määräytyy yleensä sovellettavasta työehtosopimuksesta.
Käytännön esimerkki: Tiina Korhonen, Tampere
Tiina on ollut töissä samalla tamperelaista valmistusyrityksen palveluksessa kolme vuotta. Hänen kuukausipalkkansa on 3 400 €. Lomanmääräytymisvuosi 2025–2026 (1.4.2025–31.3.2026) on hänelle täysi, ja kaikki 12 kuukautta ovat lomanmääräytymiskuukausia.
Ero on merkittävä. Prosenttimenetelmä antaa Tiinalle yli tuhat euroa enemmän, koska se laskee lomapalkan koko vuoden ansioista (40 800 €) eikä pelkästään kuukausipalkan jakajasta. Käytännössä sovellettava menetelmä riippuu työehtosopimuksesta — mutta jos valinnanvaraa on, prosenttimenetelmä on yleensä palkansaajan etu.
Monet laskevat kuukausipalkan jakamalla 25:llä, vaikka lomapäiviä on 30. Oikea jakaja riippuu lomapäivien määrästä ja sovellettavasta TES:stä. Tarkista jakaja, ennen kuin lasket lomapäivän palkan.
Prosenttimenetelmässä lasketaan kaikki lomanmääräytymisvuoden ansiot, mukaan lukien bonukset, provisiot ja ylityökorvaukset. Unohtaminen johtaa liian alhaiseen lomapalkkaan.
Jos kuukaudessa on alle 14 työpäivää eikä tuntimäärä ylitä 35 tuntia, kuukausi ei ole lomanmääräytymiskuukausi. Laskeminen täydeksi ylikompensoi palkansaajan lomapäivät.
Riitta Mäkinen, Palkanlaskija, Tampere · maaliskuu 2026
Tiimin lomakalenteri sekaisin? Selkeä Excel-pohja lomasuunnitteluun näyttää päällekkäisyydet ennen kuin kukaan on varannut lennot.
Lataa lomakalenteri →Usein kysyttyä vuosilomalaista
Milloin palkansaaja saa 2,5 lomapäivää kuukaudessa?
Kun työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden lomanmääräytymisvuoden päättymispäivänä (31.3.). Jos työsuhde täyttyy ennen 31.3., kertymä on 2,5 päivää koko lomanmääräytymisvuodelta takautuvasti (5 §).
Mikä on lomanmääräytymiskuukausi?
Kalenterikuukausi, jonka aikana on vähintään 14 työpäivää (työsopimuksen mukainen viikkotyöaika) tai vähintään 35 työtuntia (osa-aikatyö tai tuntipalkkatyö). Alle nämä rajat jäävät kuukaudet eivät kerrytä lomapäiviä.
Miten lomapalkka lasketaan kuukausipalkkalaiselle?
Joko päiväpalkkamenetelmällä (kuukausipalkka ÷ jakaja × lomapäivät) tai prosenttimenetelmällä (9 % tai 11,5 % lomanmääräytymisvuoden ansioista). Sovellettava menetelmä riippuu yleensä työehtosopimuksesta. Prosenttimenetelmä on usein edullisempi palkansaajalle.
Mitä lomakorvaus tarkoittaa?
Rahakorvaus pitämättömistä lomapäivistä työsuhteen päättyessä. Myös lyhyissä työsuhteissa tai osa-aikatöissä, joissa ei kerry lomapäiviä (alle 14 pv/kk), maksetaan lomakorvauksena 9 % tai 11,5 % ansioista.
Lähteet
- Vuosilomalaki (162/2005) — erityisesti 5 §, 7 §, 11 §, 12 §
- Työ- ja elinkeinoministeriö: Vuosilomalain soveltamisopas (2025)
- Verohallinto: Lomapalkan verotus — ohje palkanlaskijoille (2026)
- SAK ja EK: Lomapalkkalaskennan esimerkit, yhteinen ohjeistus (2025)